Teemad

D-vitamiini

Kirjoitimme edellisessä postauksessa vitamiineista, joita terve ihminen saa riittävässä määrin ruoasta, joten apteekkien ja myyntitykkien suosittelemia purkkivitamiineja ei tarvitse hankkia. Ainoan poikkeuksen tähän tekee D-vitamiini, josta kerromme seuraavassa hieman lisää.

D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja vähemmässä määrin raudan, sinkin, magnesium suolistosta imeytymiseen. D-vitamiini vaikuttaa ensisijaisesti luiden kasvuun, kehittymiseen, lujuuteen (yhdessä kalsiumin kanssa nautittuna) ja vähentää erityisesti ikäihmisillä esiintyvää luiden haurastumista, joka johtaa luunmurtumiin. D-vitamiinin puute ilmeni aikaisemmin riisitautina, mutta se on kehittyneissä maissa kiitos D-vitamiinin käytön jo melko tuntematon sairaus.

Meidän kannaltamme ovat tärkeitä D3-vitamiini eli kolekalsiferoli ja D2-vitamiini eli ergokalsiferoli.

Merkittävin D3-vitamiinin lähde on auringon UVB-säteily, joka ihoon kohdistuessa käynnistää reaktiot, joiden tuloksena muodostuu aktiivista D3-vitamiinia ensin maksassa ja lopulta munuaisissa. Kun auringon antaa paistaa vähintään kaksi kertaa viikossa 10-15 minuutin ajan käsiin ja kasvoihin (ja auringonsuojavoitetta ei ole käytetty), kehomme hankkii riittävän määrän D3-vitamiinia. Kun auringon ottamista halutaan jatkaa, olisi hyvä suojata iho UV- säteiden haittavaikutukselta, käyttämällä sopivaa vaatetusta ja voitelemalla iho auringonsuojavoiteella. Kesäkuukausina eli aurinkoisena vuodenaikana hankitut D3- vitamiinin varastot loppuvat kesän päädyttyä muutaman kuukauden sisällä eikä edes keskitalvena tehty viikon matka johonkin lämpimään paikkaan ei riitä palauttamaan vitamiinivarastoja muutamaa kuukautta pitemmäksi aikaa. D3-vitamiinin muodostumisen kannalta on auringon myönteinen vaikutus meidän leveysasteilla menetetty jo syys- lokakuussa ja palautuu vasta maaliskuussa, joten näiden kuukausien aikana joudumme tärkeän vitamiinin lähteenä turvautumaan vain tiettyihin elintarvikeisiin tai nauttimaan D-vitamiinia pillereiden muodossa. Ruoan kautta saamme D-vitamiinia rasvaisesta kalasta, munista ja maidosta, johon on lisätty D-vitamiinia. D2-vitamiinia saa joistakin sienilajikkeista.

Kaikkien näiden taustatietojen pohjalta on annettu suositus, että Viron ja meistä pohjoisempana sijaitsevien maiden asukkaat hankkisivat tarvitsemansa D-vitamiinin talvikaudella ravintolisän muodossa. Tällä hetkellä (huhtikuussa 2016) ovat käytössä alla kuvatus suositukset, mutta ne saattavat jonkin ajan kuluttua muuttua.

Suurimman osan asukaskunnan (18 – 74 -vuotiaiden) tulisi nauttia päivittäin 10 mikrogrammaa (μg) eli 400IU (International Unit eli kansainvälinen yksikkö) D-vitamiinia lokakuusta maaliskuuhun, jos sinä aikana ei nautita päivittäin D-vitamiinilla rikastettuja maitotuotteita ja/tai rasvapitoista kalaa.

Raskaana olevien naisten, imettävien äitien sekä alle 18- ja yli 74-vuotiaiden tulisi nauttia lisäannos D3-vitamiinia vuoden ympäri. Alle 2-vuotiaille lapsille olisi hyvä antaa lisäksi 10μg, 2-18-vuotiaille 7,5μg. Raskaana olevien naisten ja imettävien äitien olisi hyvä nauttia vitamiinia 10μg.

Kaikkien suurimmat suositukset päiväannoksen varalle on annettu yli 74-vuotiaille – 20μg eli 800IU, sillä ikäihmiset oleskelevat ulkona vähemmän ja auringon vaikutuksesta saadun D3 vitamiinin tuotanto on nuorempiin verrattuna vähentynyt 70% verran.

Joissakin tapauksissa on sopivan annoksen määrittely henkilökohtaisista erityispiirteistä johtuen hankalaa, joten olemme omalla klinikalle tehneet verikokeita D-vitamiinin tason määrittelemiseen ja korjanneet sen tulosten perusteella asiakkaan tarvitsemaa „hoitoa“.

Lisäksi on otettava huomioon, että joillakin ihmisillä on D-vitamiinin imeytymisen häiriötä (anoreksia, keliakia), vitamiinin muodostumisessa (maksa- ja munuaissairaudet) tai tiettyjen lääkkeiden oheisvaikutukset (kortikosteroidit, epilepsialääkkeet) ja silloin pitää asia ratkaista yksilöllisellä tavalla ja pohtia vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseen.

Yhteenvetona haluan todeta, että on tahoja (erityisesti vitamiinivalmisteiden maahantuojat ja myyjät), jotka suosittelevat paljon isompia D-vitamiinimääriä nautittavan kuin mitä edellä on esitetty, perustellen suositustaan usein D-vitamiinin merkityksellä erilaisten tautien ennalta ehkäisemisessä ja totta onkin – on tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että D-vitamiinin puute saattaa mm. pahentaa sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen, astmaan, allergisiin sairauksiin sairastumisen riskiä sekä edesauttaa kasvaimien muodostumista, mutta näiden tutkimusten luotettavuus ei ole kovin korkealla tasolla, joten tieteellisessä kirjallisuudessa ei ole suuria D-vitamiiniannoksia suositeltu ja suurin suositeltava päiväannos on aikuisilla eri lähteiden mukaan 100(-200)μg eli 4000(-8000)IU. On tietenkin mahdollista, että näitä lukuja oikaistaan, kun tällä hetkellä meneillään olevissa tai vastaisuudessa tutkimuksissa saadaan aihetta siihen.

Vahvoja luita ja paljon terveyttä!
Ingmar Lindström, Yleislääkäri.